Siirry pääsisältöön

Neljäs harjoitteluviikko takana

Taas on yksi harjoitteluviikko takana ja tämä viikko on sujunut samoissa merkeissä kuin aiemmat. Teen pitkiä sarjaompeluita ja monia eri vaiheita, joten kaikki tuotteet eivät valmistu heti saman päivän aikana. Yhden homman, kun saa loppuun niin toinen homma jo odottaakin tekemistä. Alkuviikosta työhuoneelle saapui myös Tälpual Toispual-kasseja, joita purin, laputin ja prässäsin.



Maanantaina aloitettiin myös erään asiakastilauksen työstäminen, kun viime viikolla todettiin muutaman koeompelun jälkeen trikoohuivi-malli hyväksi. Trikoosta ruvettiin siis leikkaamaan sopivan kokoisia paloja ja niihin painettiin seulalla Turku-siluetti kuosi. Viimeistelin loppuviikosta trikoohuivit ja kaikki 30 kpl saatiin Torstaina vietyä kaupalle odottamaan noutoa. Trikoosta leikattiin myös paloja pehmopupuja varten, joihin painettiin loppuviikosta kahta eri pupu-kuviota. Kui design muuten käyttää kaikissa trikootuotteissaan luomupuuvillaa-elastaani trikoota.



Bambuviskoosi-harsoa olen edelleen tällä viikolla työstänyt ja siitä oli myös eräs asiakastilaus, johon piti harsoliinoja ommella. Samaan tilaukseen oli tilattu myös pehmopupuja, jotka jäivät ensiviikkoon odottamaan täyttöä ja ompelua.

Koululla olin myös tällä viikolla tekemässä uusia kuoseja ja valottamassa uutta seulaa. Tykkään kyllä tosi paljon uudesta kuosista, jonka sain aikaan. Maalasin kotoa siveltimellä vetoja paperille ja siirsin kuvat sitten koneelle ja muokkasin niitä vielä photoshopissa.



Niin ja pääsin myös Torstaina työpäivän jälkeen toimimaan "mallina", kun kuvattiin ulkona Lapuan kankurien kutomia Turku-villahuopia. Ei ollut ilman takkiakaan kylmä, kun kääriytyi 100% villaa sisältävään huopaan ulkosalla.



-Sari-

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.