Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä.
Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta.
Mitä on puuvilla ja mistä se tulee?
Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan 2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa. Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä!
Yhden puuvillakilon tuottamiseksi tarvitaan:
Puuvilla on yksi maailman tunnetuin tekstiilikuitu ja sillä on paljon hyviä tekstiilikuidulta vaadittavia ominaisuuksia. Puuvillaa käytetään erilaisissa vaatteissa, kodin tekstiileissä ja lankana.
Löysin mielenkiintoisia lukuja yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetystä vedestä.
Esim. yhden puuvillafarkun valmistukseen kuluu 11000 litraa vettä. Puuvillan viljelyyn yhtä t-paitaa kohti tarvitaan 2000 litraa vettä ja valmistukseen paidaksi asti 5000 litraa vettä. Näihin käytetään myös paljon kemikaaleja valmistuksen aikana.
Luomupuuvilla (luonnonmukaisesti viljelty) poimitaan käsin, mutta se ei tee puuvillasta luomua. Puuvilla on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja petrokemiallisia lannoitteita. Tuholaistorjunnassa käytetään tuholaisten luontaisia vihollisia. Luomuviljely vie kuitenkin enemmän pinta-alaa, koska keinolannotteita ei käytetä ja se taas tarkoittaa, että sen alta on kaadettava enemmän metsää. Luomupuuvillan tuotanto on vain 1% maailman puuvillan tuotannosta.
Muuntokuitu Viskoosi
Viskoosi on selluloosamuuntokuitu, jonka raaka-aineita on koivu, pyökki, kuusi, bambu ja eukalyptys. Suomessa valmistettu viskoosi on koivusta ja sitä valmistetaan Stora Enson Enocellin tehtaalla. Muualla maailmassa sitä tuotetaan Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Viskoosi muistuttaa useilta ominaisuuksiltaan puuvillaa. Sitä käytetään puuvillan tapaan vaatteissa ja vuorimateriaalina, vaippojen ja siteiden raaka-aineena ja kosmetiikassa puhdistusvanuna se on korvannut oikeastaan kokonaan puuvillan. Myös sairaalatarvikkeissa ja kertakäyttötuotteissa käytetään viskoosia, kuin myös verhoissa, huonekalukankaissa ja matoissa.
Viskoosi valmistetaan teollisesti ja sen valmistus vaatii paljon vettä ja kemikaaleja. Viskoosin valmistus vaatii kuitenkin vähemmän vettä kuin puuvillan, mutta käytettyjen kemikaalien takia se ei tee siitä puuvillaa ekologisempaa.
Esim. Yhden puuvillakilon valmistus vaatii vettä 11700 litraa ja yksi viskoosikilo vaatii vain 450 litraa vettä.
Hamppu
Tekstiiliteollisuudessa käytetty kuituhamppu on eri kasvilaji, kuin huumausaineena käytetty sukulaisensa. Hamppu on ominaisuuksiltaan pellavan kaltainen. Merkittävimmät hampun tuottajamaat ovat Kiina ja Romania. Hamppu on ympäristöystävällinen ja nopeakasvuinen kasvi, joka ei vaadi runsasta kastelua eikä keinolannoitusta. Hamppu menestyy ilman tuholaistorjunta-aineta ja hamppuviljelmillä töissä olevat työntekijät eivät siten altistu samanlaisille kemikaalimäärille, kuin esimerkiksi puuvillaviljelmillä työskentelevät.
Hamppua käytetään vaatteissa sisustustekstiileissä, köysissä, paperissa ja purjekankaissa. Nykyaikaisella tekstiilinkäsittelyllä hampusta on saatu puuvillaa pehmeämpi ja hengittävämpi materiaali vaatetuksessa. Hamppu pehmenee käytössä entisestään.
Ioncell-F koivusta (kehitteillä)
Aalto- Yliopiston ja Helsingin yliopiston hankkeessa työstetään puun selluloosaa uudella tavalla. Ioncellin tuotanto muistuttaa muuntokuitu lyoncellin tuotantoa. Näissä selluloosa liuotetaan suoraan ilman pilkkomista (Ei siis vaadita kemikaaleja). Ioncell-kuitu on lujaa ja märkänä kestävämpää kuin esimerkiksi viskoosi. Kuitu on kuitenkin vielä kehitysasteella ja teolliseen tuotantoon on vielä matkaa. Saa nähdä löytyykö kymmenen vuoden sisällä kaupoista koivuselluloosasta tehtyjä vaatteita.
Itseäni on alkanut kiinnostamaan ekologisemmat tekstiilimateriaalit, mutta niitä on hankala saada ja ne ovat lisäksi melko kalliita yksityiselle kuluttajalle. Hamppu ainakin kiinnostaa, että millaista se on ommella.
Linkki kiinnostavasta prosessista, jossa tehdään kierrätysmateriaalista uusi vaate http://purewastetextiles.com/#section-info-four.
Tässä myös mielenkiintoisia lukuja ruoka-aineiden valmistukseen käytetystä vedestä, joita ei heti tule ajatelleeksi:
Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta.
Mitä on puuvilla ja mistä se tulee?
Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan 2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa. Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä!
Yhden puuvillakilon tuottamiseksi tarvitaan:
- 750 g kasvinsuojeluaineita
- Kasvatus 13 000 -25 000 litraa vettä kasvupaikasta riippuen.
- Kuidusta kankaaksi kuluu 25 000 litraa vettä.
- 7,5 kg erilaisia käsittelyaineita (pehmennys, värjäys, kitka-aineet jne.)
Puuvilla on yksi maailman tunnetuin tekstiilikuitu ja sillä on paljon hyviä tekstiilikuidulta vaadittavia ominaisuuksia. Puuvillaa käytetään erilaisissa vaatteissa, kodin tekstiileissä ja lankana.
Löysin mielenkiintoisia lukuja yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetystä vedestä.
Esim. yhden puuvillafarkun valmistukseen kuluu 11000 litraa vettä. Puuvillan viljelyyn yhtä t-paitaa kohti tarvitaan 2000 litraa vettä ja valmistukseen paidaksi asti 5000 litraa vettä. Näihin käytetään myös paljon kemikaaleja valmistuksen aikana.
Luomupuuvilla (luonnonmukaisesti viljelty) poimitaan käsin, mutta se ei tee puuvillasta luomua. Puuvilla on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja petrokemiallisia lannoitteita. Tuholaistorjunnassa käytetään tuholaisten luontaisia vihollisia. Luomuviljely vie kuitenkin enemmän pinta-alaa, koska keinolannotteita ei käytetä ja se taas tarkoittaa, että sen alta on kaadettava enemmän metsää. Luomupuuvillan tuotanto on vain 1% maailman puuvillan tuotannosta.
Muuntokuitu Viskoosi
 |
| Marimekko Reija Simpukka-mekko 100% viskoosi |
Viskoosi on selluloosamuuntokuitu, jonka raaka-aineita on koivu, pyökki, kuusi, bambu ja eukalyptys. Suomessa valmistettu viskoosi on koivusta ja sitä valmistetaan Stora Enson Enocellin tehtaalla. Muualla maailmassa sitä tuotetaan Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Viskoosi muistuttaa useilta ominaisuuksiltaan puuvillaa. Sitä käytetään puuvillan tapaan vaatteissa ja vuorimateriaalina, vaippojen ja siteiden raaka-aineena ja kosmetiikassa puhdistusvanuna se on korvannut oikeastaan kokonaan puuvillan. Myös sairaalatarvikkeissa ja kertakäyttötuotteissa käytetään viskoosia, kuin myös verhoissa, huonekalukankaissa ja matoissa.
Viskoosi valmistetaan teollisesti ja sen valmistus vaatii paljon vettä ja kemikaaleja. Viskoosin valmistus vaatii kuitenkin vähemmän vettä kuin puuvillan, mutta käytettyjen kemikaalien takia se ei tee siitä puuvillaa ekologisempaa.
Esim. Yhden puuvillakilon valmistus vaatii vettä 11700 litraa ja yksi viskoosikilo vaatii vain 450 litraa vettä.
Hamppu
 |
| Saana ja Olli Onnenmaa-tyynynpäällinen 100% hamppu |
Tekstiiliteollisuudessa käytetty kuituhamppu on eri kasvilaji, kuin huumausaineena käytetty sukulaisensa. Hamppu on ominaisuuksiltaan pellavan kaltainen. Merkittävimmät hampun tuottajamaat ovat Kiina ja Romania. Hamppu on ympäristöystävällinen ja nopeakasvuinen kasvi, joka ei vaadi runsasta kastelua eikä keinolannoitusta. Hamppu menestyy ilman tuholaistorjunta-aineta ja hamppuviljelmillä töissä olevat työntekijät eivät siten altistu samanlaisille kemikaalimäärille, kuin esimerkiksi puuvillaviljelmillä työskentelevät.
Hamppua käytetään vaatteissa sisustustekstiileissä, köysissä, paperissa ja purjekankaissa. Nykyaikaisella tekstiilinkäsittelyllä hampusta on saatu puuvillaa pehmeämpi ja hengittävämpi materiaali vaatetuksessa. Hamppu pehmenee käytössä entisestään.
Ioncell-F koivusta (kehitteillä)
Aalto- Yliopiston ja Helsingin yliopiston hankkeessa työstetään puun selluloosaa uudella tavalla. Ioncellin tuotanto muistuttaa muuntokuitu lyoncellin tuotantoa. Näissä selluloosa liuotetaan suoraan ilman pilkkomista (Ei siis vaadita kemikaaleja). Ioncell-kuitu on lujaa ja märkänä kestävämpää kuin esimerkiksi viskoosi. Kuitu on kuitenkin vielä kehitysasteella ja teolliseen tuotantoon on vielä matkaa. Saa nähdä löytyykö kymmenen vuoden sisällä kaupoista koivuselluloosasta tehtyjä vaatteita.
Itseäni on alkanut kiinnostamaan ekologisemmat tekstiilimateriaalit, mutta niitä on hankala saada ja ne ovat lisäksi melko kalliita yksityiselle kuluttajalle. Hamppu ainakin kiinnostaa, että millaista se on ommella.
Linkki kiinnostavasta prosessista, jossa tehdään kierrätysmateriaalista uusi vaate http://purewastetextiles.com/#section-info-four.
Tässä myös mielenkiintoisia lukuja ruoka-aineiden valmistukseen käytetystä vedestä, joita ei heti tule ajatelleeksi:
- 1 kuppi Tee:tä 30 litraa
- 1 kg riisiä 3400 litraa
- 1kg naudanlihaa 15500 litraa
- 1 litra maitoa 1000 litraa
- 1kg suklaata 24000 litraa
- 1kg perunaa 250 litraa
- 1 hampurilainen 2400 litraa
- kg tomaatti 180 litraa
Kommentit
Lähetä kommentti