Siirry pääsisältöön

Näyttö ja harjoitteluviikko 6

Nyt olisi ensimmäinen näyttö takana ja neljä viikkoa harjoittelua jäljellä. Saa nähdä ehtisinkö saada tämän harjoittelun aikana vielä toisenkin näytön. On kyllä kuusi viikkoa mennyt nopeasti!

Viikko on sujunut edelleen markiisiompeluiden parissa. Viikon aikana on tullut saumuroitua, lukotettua, ommeltua vetoketjua, kolmisyöttökoneella ompelua, suoraommelkoneella ompelua, pussukoiden kääntämistä, prässäystä ja laputusta. Päivät on niin samanlaisia olleet tällä viikolla, että vaikea muistaa mitä on milloinkin tehnyt.

Laputusta

Prässäystä odottavat


Tiistaina aloitin harjoittelemaan Keskiviikkona suoritettavaa näyttöä varten. Näyttönä oli tarkoitus ommella säkkireppua Kui:n ohjeiden mukaisesti. Olin aiemmin painanut Annan kanssa säkkireppuja varten kankaat ja ne oli myös aiemmin leikattu valmiiksi paloiksi. Säkkirepun valmistus sisältää kolmisyöttökoneella reunojen ompelua ja reunojen saumurointia (samalla laitetaan logolappu,  pesulappu ja hihnojen kiinnityslenkit). Reppua varten pitää leikata nauhat ja ommella nauhan molemmat päät, etteivät ne lähde purkautumaan. Tämän jälkeen käännetään yläreunan nauhakuja ja nauhat laitetaan samalla yläreunasta paikoilleen ennen ompelua. Sitten ei enää puutukkaan kuin nauhojen solmiminen alareunasta kiinni ja reppu on valmis.


Pikkureppu

Nauhojen päden ompelua.

Valmis säkkireppu.

Keskiviikkona toteutin näytön ja ompelin sitä varten kolme Turku-säkkireppua. Rebekka seurasi vieressä jokaisen työvaiheen jonka tein. Valmiista tuotteesta Rebekka vielä tarkisti saumat ja että kaikki oli muutenkin kunnossa. Torstaina oli sitten opettajan kanssa arviointi näytöstä ja kolmonenhan sieltä tuli! (Arviointi oli 1-3). Tyytyväinen olin suoritukseeni ja kiitosta on tullut harjoittelun aikana myös Rebekalta.

Näyttötyön valmistettu Turku-säkkireppu.

Tällä viikolla on taas valmistunut kymmeniä eri pussukoita ja laukkuja myyntiin kaupalle ja nettikauppaan. Ensi viikolla päästään varmaan taas painamaan ja ompelemaan vaihteeksi pellavaa. Tiistaina pitäsi keskustella myös yhdestä tuotekehitysprojektista, jota minun pitäisi alkaa tehdä ja tästä tosiaan pitäisi ehkä ehtiä toinen näyttö tekemään. Saa nähdä miten käy.



- Sari -

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.