Siirry pääsisältöön

Markiisiompelut ja viikko 5

Kyllä on viikko mennyt taas nopesti ompeluiden parissa! Tällä viikolla aloitettiin markiisiompelut, mitä olenkin jo odottanut. Parina päivänä oli mukana myös Kui:n toinen harjoittelija opettelemassa markiisiompelua.

Viikko alkoi kuitenkin viime viikolla painettujen  pehmopupujen värin kiinnityksellä, jonka tein prässäämällä jokaisen pupupalan erikseen. Työhön kuului myös pupujen leikkaus, saumurointi ja kääntö oikein päin. Loppupäivästä painettiinkin tulevia säkkireppu-ompeluita varten Turku-kuosia markiisikankaalle.
Seuraavana päivänä pääsinkin leikkaamaan painettuja kappaleita oikean kokoisiksi. Leikkasin myös taustakappaleita Föri-reppua varten, sekä tulevia painohommia varten arkkeja markiisikankaasta.

Tiistaina päästiinkin itse asiaan, eli markiisikankaan ompeluun. Pääsin ihan ensimmäiseksi harjoittelemaan metrivetoketjun ompelua, joka osoittautui alkuun yllättävän vaikeaksi. Kui:lla ommellaan sarjana, eli palat joita ompelin oli saumuroitu kaikki yhteen ketjuun ja vetoketjua alettiin ommella yhtenä pötkönä paloihin. Vetoketjua ei katkaistu eri palojen välissä, vaan palojen välissä peruuteltiin myöhempää katkaisua varten. Kun ensimmäinen sarja oli ommeltu, alettiin ommella vastakappaleita ketjuun, jotka myös oli saumuroitu yhtenä pötkönä kiinni toisiinsa. Palat oli ennen saumurointia jaettu omiin kasoihinsa ja katsottu parit valmiiksi. Oli tärkeää pitää kaikki palat juuri niin päin, kuin ne oli parittaessa aseteltu, jotta kaikki tulisivat oikein päin ja kaikille olisi oikea pari.



Pikkupussukka



Kun vetoketjuompelu oli valmis, palat leikattiin irti toisistaan. Tämän jälkeen ne lukotettiin ja siirryttiin saumuroimaan pussukoiden reunat ja kulmissa käännyttiin ilman päättelyä. Jokaiseen pussukaan tuli logomerkki, pesulappu, joihinkin tasku tai hihna, yms. saumuroinnin yhteydessä. Kun pussukat oli saumuroitu, siirryttiin taas suoraommelkoneelle ja pussukat ommeltiin vielä ympäri saumurin ompeleen vierestä. Tämän jälkeen pussukoiden langat pääteltiin ja käännettiin ympäri tai ommeltiin vielä kulmapoistot (esim. meikkipussi ja penaali). Tällä viikolla on tullut ommeltua ja saumuroitua ehkä satoja paloja yhteen ja saatua niitä valmiiksi tuotteiksi. Vetoketjuompelukaan ei enää loppuviikosta tuntunut niin vaikealta ja vauhtiakin on hommaan tullut lisää. Edelleenkään missään ompeluissa ei nuppineuloja ole käytetty eikä tarvettakaan ole ollut.

Lukotusta

Kulmien ompelu

Pääsin myös enimmäistä kertaa elämässä tutustumaan kolmityöttökoneeseen, joka tuntui tosi hurjalta peliltä alkuun. Sormia ei kannata jättää paininjalan alle, koska kone toimii paineilmalla, joten siinä on aika paljon puristusvoimaa. Tällä koneella ompelin pikkulaukkuun hihnoja valmiiksi. Ompelin myös pikkulaukut saumuroinnin jälkeen kolmisyöttökoneella ympäri, koska tässä laukussa oli niin paljon paksuja kohtia.

Kolmisyöttökone
Valmiita hihnoja.
Pikkulaukut ommeltuna ja vielä kääntämättä. Hihna laukun sisällä.

Näissä merkeissä on oikeastaan mennyt koko viikko. Olen siis saanut ommella avainpussukoita, penaaleja, meikkipusseja, pikkulaukkuja ja normi pussukoita. Joka päivä on tullut kymmeniä tuotteita valmiiksi, jotka perjantaina sitten vielä kaikki prässäsin.

Valmiita tuotteita vielä prässäämättä.


Toivottavasti ensi viikolla päästään aloittamaan säkkireppujen ompelua! Siitä pitäisi ehkä näyttökin tehdä. 😁

-Sari-

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.