Siirry pääsisältöön

Muotoilun vuosikymmenet 1960-luku 4/7

1960-luvulta nousee ensimmäiseksi mieleen kirkkaat värit ja suuret kuviot. Kirkkaat värit olivat kuitenin harmoniassa toisiinsa nähden. Kuvioista suosikeiksi nousivat ympyrät, raidat, kukat ja pallot. Pallo-muotoa nähtiin myös kuvion lisäksi huonekaluissa ja lampuissa. Muovin käyttö huonekalujen raaka-aineena mullisti sisustussuunnittelun 1960-luvulla.

Huonekaluista esimerkkinä kuva Eero Aarnion 1963-luvulla suunnittelemasta Pallo-tuolista. Aarnio on tullut tunnetuksi lasikuidusta muotoilemistaan futuristisista huonekaluistaan. Kölnin huonekalumessujen jälkeen pallotuoli nousi myös kansainväliseen suosioon. Aarnio on Pallotuolin lisäksi valmistanut lasikuidusta muita huonekaluja: Pastilli, Tomaatti, Formula.

Pallo-tuoli
Pastilli-tuoli

1960-luvun kankaissa nähtiin suuria ja värikkäitä kuoseja ja yksi maailman tunnetuimmista yrityksistä on Marimekko ja Marimekon kankaat. 1964-luvulla Maija Isola suunnittelee Marimekolle Unikko-kuosin, josta tulee myöhemmin Marimekon klassikkokuosi. Myös ensimmäiset Marimekon trikoovaatteet luotiin 1960-luvulla Annika Rimalan toimesta. Tasaraita-kuosi luotiin sopimaan yhteen farkkujen kanssa, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Muita Marimekon 60-luvun tunnettuja kuoseja olivat Lokki, Kaivo ja Rautasänky.

Rautasänky-kangas
Unikko-kangas
Kaivo-kangas

Lokki-kangas






Tekstissä käytetyt lähteet:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/kodinkaantopiiri/retro.htm
https://www.finnishdesignshop.fi/huonekalut-nojatuolit-rahit-eero-aarnio-pallotuoli-pallotuoli-p-155.html
http://antiikkidesign.fi/uutiset/5-x-marjatta-metsovaara
https://www.finnishdesignshop.fi/classics.php?id=9
http://company.marimekko.fi/me-yrityksena/historia
https://www.marimekko.com/fi_fi/meista/marimekon-tarina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.