Siirry pääsisältöön

Muotoilun vuosikymmenet #1950-luku 3/7

1950-luku oli taideteollisuuden kulta-aikaa. Se oli sodan jälkeistä aikaa, jolloin säännöstely päättyi. Talot olivat hyvin pelkistettyjä ja seiniä peitti vaalea rappaus. Tiikki oli huonekkaluissa tuolloin muodikkain materiaali. Huonekalut ja esineet olivat tarkoituksenmukaisia, selkeitä ja yksinkertaisia. Tämä oli poikkeavaa muihin maihin verrattuna. Tapeteista tuli hillitympiä, mukana oli myös geometrisia kuvioita ja muotiin nousi vain yhden seinän tehostetapetit.

Helsinki-tapetti 1950-luvulta

Bårastapeter- Arne Jacobsenin tapetti 1950-luvulta, joka suunniteltiin alun perin kangasta varten.

Asuinmukavuus lisääntyi ja vuoteen 1950 mennessä, enää joka viidennessä kotitaloudessa ei ollut sähköä. Viemäri, sisä-wc ja juokseva vesi yleistyivät. Lisäksi ulottuville tulivat sähkön myötä jääkaappi, pyykinpesukone, sähköliesi ja televisio. Televisio oli usein tiikkipintainen ja kauniisti muotoiltu.

50-luvulla keskeisimpiä muotoilijoita olivat Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Frank, Gunnel Nyman, Saara Hopea ja Nanny Still. Suomalaiset muotoilijat menestyivät maailmalla 1951-luvulla ja Suomi nousi muotoilun maailmankartalle. Menestys jatkui kolmen vuoden välein järjestettävissä triennaaleissa vuosina 1954 ja 1957. Näyttelyarkkitehteina toimivat Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva, jotka molemmat palkittiin pääpalkinnoilla sekä näyttelysuunnittelusta, että omista esineistään.

Tapio Wirkkala oli monilahjainen muotoilija, jonka suunnittelutyö ulottui lasinmuotoilusta ja kuvanveistosta setelien suunnitteluun ja grafiikkaan. Wirkkala tunnetaan parhaiten suunnittelemastaan Ultimate thule-lasisarjasta. Kanttaelli-vaasi voitti Milanen triennaaln korkeimman palkinnon vuonna 1951.
Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultimate thule setti
Tapio Wirkkalan Kanttarelli-vaasi


Timo Sarpaneva oli muotoilija ja kuvanveistäjä. Hänet on palkittu kahdesti Lunning-palkinnolla Milanon triannaaleissa. Hän on myös suunnitellut Iittalan yrityksen tunnusmerkissä olevan i-merkin. Nykyään hänen suunnittelemansa Festivo-kynttiläjalat ovat hyvin kerättyä tuotetta.

Timo Sarpanevan Festivo-kynttiläjalka



Lähteitä:
http://antiikkidesign.fi/uutiset/varikas-1950-luku
http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=240.htm
https://guides.hamhelsinki.fi/work/milanon-triennaali-lasimuotoilijat/
https://store.iittala.fi/muotoilijat/tapio-wirkkala/c/tapio-wirkkala/intro
https://store.iittala.fi/muotoilijat/timo-sarpaneva/c/timo-sarpaneva/intro
http://www.topi-keittiot.fi/blogit/nikon-blogi/sisustusta-ajan-hengessa-50-luku/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.