Siirry pääsisältöön

Ompelutöitä koulussa

Koulua on käyty 5 viikkoa ja ajattelin tehdä tilannekatsauksen, että mitä sitä on sitten saatu siellä koulussa aikaiseksi. Meillähän on ollut lähinnä vaan nämä ensimmäiset viikot printtisuunnittelua photoshopin kanssa ja ompelua/omien tuotteiden suunnittelua. Alkuunhan me ommeltiin sellaisia harjoitustöitä ja saumoja yms., mutta itse olen alkanut jo suunnitella omaa tuotettakin. Palataan siihen kuitenkin joskus toiste.

Ollaan siis koulussa harjoiteltu erilaisia saumoja ja pussukoiden tekoa. Tokalla viikolla sain tehtyä itselleni ompelutarvikepussin, pienen harjoituspussukan, neulatyynyn, sekä kangaskassin, josta ei ole kuvaa tähän hätään. Näihin ei hirveästi aikaa kulunut, mutta sellaista pientä näpertämistä vaativat kyllä. Mustassa tarvikepussukassa sisällä sivutasku joka jakaa pussin tilan eri tarvikkeille. Pienessä pussukassa saumat ommeltu vinonauhan kanssa.


Näiden viiden viikon aikana olemme printtisuunnittelussa päässeet myös tulostamaan omia printtejämme kankaalle.

Ensimmäinen printtini.



Ensimmäisestä printistä sain tehtyä patakintaan ja pienen korttipussukan. Nuo palat olivat n. 45cm x 55cm kokoisia, joten paljon niistä ei tuotteita saanut. Korttipussukka jäi harmillisen jämptiksi ja kortteja on vaikea saada sinne sisään. Sen takia sitä en hirveästi olekaan käyttänyt. Myös tulostaessa kankaalle tuli outoja pieniä valkoisia pisteitä, jotka toistuvat tasaisin väliajoin. (Näkyy korttipussukassa)
Korttipussukka.
Patakinnas on kyllä tullut käyttöön ja sainkin kotoa heittää vanhat kintaat roskikseen uuden tieltä. Vanhat olivat jo niin kuluneet, että niistä tuli lämpö heti läpi uuninpeltiä koskiessa.

Kuvassa patakinnas ja lämmönkestävä vanu + vuori, jotka tulevat kintaan sisälle. Kämmenen sisäosassa tuplaten vanua.

Valmis patakinnas. Tähän yritin saada kuvion kohdistettua paremmin, kuin pussukkaan. Printtiä myös takapuolella.
Taloprintti syntyi, kun kävin kuvaamassa Salossa muutamaa vanhaa rakennusta, joista piirsin sitten ensin paperille luonnoksen. Sitten muokkailin piirrosta vielä photoshopissa, ennen kuin tulostin sen paksulle puuvillakankaalle. Printti on sen verran isoa, että mitään pientä siitä ei saanut ommeltua, joten ajattelin sitten tehdä siitä kangaskassin. Myös tuo kangaspala oli vähän hankalan kokoinen.  Jo ennen kangasta tulostaessa olisi pitänyt miettiä mitä tuotetta siitä tulee tekemään, koska printin alaosassa talot menevät hölmösti kesken poikki. Nyt tuo poikkikohta jäi sitten kangaskassin pohjaan, mutta eihän se sieltä nyt mitenkään ihmeellisesti näy, joten ei se tässä nyt haitannut. Ensi kerralla mietin sitten tarkemmin mitä printistä teen. Vaikka koulussa me ommellaan teollisuuskoneilla, niin tämän kassin kohdalla oli jopa niillä koneilla hieman hankaluuksia ommella noita sankoja, kun tuo kangas on ihan älyttömän paksua. Materiaalivalintojakin pitää siis hiukan enempi miettiä, että mitä niistä on sitten mahdollista ommella.

Tässä valmis kassi johon tein 12cm leveän pohjan. Kassi menee lahjaksi ja lahjan saaja oli pohjan leveydestä esittänyt toiveen, jonka sitten toteutin. 
Lahjaa en vielä ole antanut, mutta toivon mukaan lahjan saaja siitä sitten tykkää ja kassi tulee käyttöön! :)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.