Siirry pääsisältöön

Muotoilun vuosikymmenet #1920 1/7

Saimme koulutehtäväksi tehdä esittelyjä muotoilun vuosikymmenistä 1920-, 1940-1980- luvuilta ja ajattelin aloittaa 1920-luvusta.

Teen postauksen Arabian astioiden muotoilusta 1920-luvulta, koska itsekkin Arabian astioita omistan, joten aihe tuntuu kiinnostavalta.

Arabia 1920-luvulla

1920-luvulla Suomi on siirtymässä jugendin aikakauden jälkeen klassismin aikaan ja mitä pidemmälle vuosikymmenen loppua mennään, sitä modernimmaksi muotoilu muuttuu.

Arabian tehtaan vahvuudeksi on muodostunut 1800-luvun lopulta lähtien taiteilijoiden työskentely tehtaan tiloissa. Suurin osa heistä on  osallistunut taideteostena luomisen ohella tehtaan sarjatuotannon kehittämiseen. 1920-luvulla keskityttiin teknisiin uudistuksiin ja taiteilijoiden palkkaaminen painottui koristeluun.
Arabian tehtaalle perustettiin "Kauniinpaa arkitavaraa-osasto" vuonna 1929, jossa erikoislasituksin ja kultauksin somistettujen koriste-esineiden lisäksi maalattiin käsin myös käyttöastioita.

Kun vuonna 1921 tehtaan taiteelliseksi avustajaksi palkattiin Greta-Lisa Jäderholm-Snellman, alkoi arabian astioissa näkyä 20-luvun klassismin ja ranskalaisen art deco henkiset hillityt ja geometriset koristeet.

Ensimmäisessä kuvassa oleva kahvikuppi on mielestäni art deco tyylinen ja toinen kuppi taas klassismin tyylinen.

Posliininen mokkakuppipari, suunniteltu 1926 (koriste), valmistusaika 1929 ja tuotantoaika 1926-1929.
Kuvien lähde
Kahvikuppi ja aluslautanen, suunnittelja Jäderholm-Snellman Greta-Lisa, Baer Rainer (koriste), suunnitteluaika 1929, valmistusaika 1929-1942 ja tuotantoaika 1929-1942.


Tuotteet valmistettiin pyörivillä alustoilla eli dreijoilla, joissa massa muotoiltiin esineeksi, tai massa valettiin kipsimuottiin. Kun esineet olivat kuivanneet muotoonsa, ne poltettiin, sen jälkeen koristeltiin ja lasitettiin. Lasituksen jälkeen esineet poltettiin uudelleen.

Dreijaus

Lasitteen tarkoitus on parantaa esineen käyttöominaisuuksia ja olla osa esineen koristelua. Lasitteessa käytetään samoja raaka-aineita, kuin massassa. Värit saadaan aikaan metallioksideilla. Arabian vanhimmat tuotteet lasitettiin kastamalla ne lasitesammioon. Edelleen upottamista käytetään esineiden kohdalla, jotka ovat kaatimia, syviä tai mutkikkaita. Jo 1900 luvun alussa otettiin käyttöön paineilmalla toimivat lasituslaitteet, joiden avulla lasite voitiin suihkuttaa esineelle. 1950-luvulla lasitusta alettiin koneistaa.

Alla vielä kuvia Arabian tehtaanmerkkejä 1920-luvulta, jotka kertovat tuotteen valmistusajankohdasta ja joka löytyvät jokaisen tuotteet pohjasta.

Värileima joka otettiin käyttöön Arabian tultua täysin suomalaiseen omistukseen v 1917-1927. Musta, sininen, ruskea, kobolti tai kulta.
Kuvien lähde

V. 1928 tehtaanleiman kirjainyhdistelmä APA ( Arabia Porsilnsfabrik Aktiebolag) muutettiin AAA:ksi (Arabia Aktiebolag). Käytössä vuoteen 1932.

Vientituotteiden leima v. 1917-1927. Musta, sininen, ruskea tai kulta.


Kovin vähän tuntui tietoa löytyvät 1920-luvun muotoilusta ylipäätänsä ja tähänkin tehtävään käytin monta tuntia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.