Saatiin koulusta tehtäväksi tehdä jostakin suomalaisesta muotoilijasta esittely blogiin. Mieleen tuli ensimmäiseksi Aalto-maljakot, eli teen esittelyn Alvar Aallosta ja keskityn häneen lasinmuotoilijana. Tuli vietettyä muutama tunti myös kirjastossa tietoa etsien aiheesta.
Alvar Aalto (3.2.1898-11.5.1976) arkkitehti/muotoilija
Alvar Aalto
Alvar työskenteli yhdessä vaimonsa Aino Aallon (Aino Marsio) kanssa vuodesta 1924 eteenpäin. Moni suunnitelma olikin heidän yhdessä toteuttama. Alvar oli luonteeltaan ja työskentelytavoiltaan impulsiivinen, keskusteluissa kiehtova ja ärsyttävä. Yllättävät ratkaisut liittyivät myös hänen arkkitehtuuriinsa ja muotoiluunsa. Hän valmistui Heslingissä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921 arkkitehdiksi ja oli kiinnostunut muotoilusta jo opiskeluaikoinaan.
Aalto-maljakon synty:
Alvarin toiminta lasin muotoilijana rajoittuu 1930-luvulle. Karhula-Iittalan vuoden 1936 kilpailun ensimmäinen palkinto annettiin erikoiselle nimimerkille "Eskimoerindens skinnbuxa", joka tarkoittaa "Eskimonaisen nahkahousut". Myöhemmin paljastettiin nimimerkin takana olevan Alvar Aalto, jonka suunnitteluehdotus sisälsi erillisiä piirrustuksia (joista neljä on säilynyt). Luonnokset esittävät erikokoisia maljakoita ja vateja käytettväksi tarjottimina, hedelmäastioina tai esim. kaktuspuutarhojen ruukkuympäryksinä, kuten kilpailuehdotuksessa mainittiin.
Luonnosehdotuksen kaarevat ja epäsymmetriset muodot poikkeavat perinteisestä lasinsuunnittelusta, jossa symmetrinen muoto on aina ollut hallitseva. Vapaa orgaaninen viiva on ominainen Aallon kypsän kauden arkkitehtuurille, ja siten nämä lasiesineet liittyvät hänen samanaikaiseen arkkitehtuuriinsa. Maljakon ja Aallon arkkitehtuurin taustalla on pohdittu oleva Suomen järvien polveilevat ääriviivat (Aalto on kotoisin Keski-Suomen järviseuduilta). Joskus on viitattu yhtäläisyyksiin ranskalaisen taiteilijan Jean Arpin teoksiin, joissa esiintyy vastaavia muotoja.
Lasimaljakoiden yhteys Aallon puuntaivutuskokeiluihin tulee esiin kilpailuehdotuksen tekstistä, jossa mainitaan: "Muotti tehdään ohuesta teräslevystä ja sitä voidaan muodostella irrotettavien terälevyjen avulla. - Opaalilasista mahdollisimman joustavalla terässeinällä valettuja laseja." Maljakoiden valmistus ei kuitenkaan ollut mahdollita tällä menetelmällä, vaan niistä tehtiin puumuotit. Nykyään Aalto-sarjan maljakot tehdään puu-tai rautamuotteihin puhaltamalla.
"Eskimoerindens skinnbuxa"- ehdotuksen mukaan toteutetut maljakot olivat ensimmäistä kertaa esillä Pariisin maailman näyttelyssä vuonna 1937. Kokoelma sisälsi kymmenisen erilaista esinettä matalasta vadita n. metrin korkuiseen vaasiin. Kaikki esineet on suunniteltu tarkasti kilpailuehdotuksen mukaan lukuunottamatta joitain tapauksia. joissa jyrkkiä mutkia oli jouduttu valmistusteknillisistä syistä loiventamaan.
Pariisin näyttelyn jälkeen tuli manner-Euroopasta tiedusteluja maljakoista. Aallon sisustamaan ravintola Savoyhin Helsingissä hankittiin näitä maljakoita. Myöhemmin suosituimman mallin (tuotenro: 9750, 3030) nimeksi vakiintui "Savoy". 1970-luvulla esineet saivat kuitenkin nimekseen "Aalto". Aalto-maljakko edustaa Suomen taideteollisuuden historiassa avantgardiaa= kokeilua uusilla epätavallisilla muodoilla. Nykyään se on suomalaisen muotoilun kansainvälisesti tunnetuinpia tuotteita. Maljakkoa saa nykyisin monissa eri väreissä ja koissa ja harvinaista on, jos joku ei ole koskaan Aalto-maljakoista kuullut.
Muita Aallon suunnittelemia lasiesineitä on vuodelta 1944 suuri lasimalja 50-vuotislahjaksi vaimolleen. Seuravalta vuosikymmeneltä arkitehdin ajan veivät suuret rakennustehtävät ja vuodelta 1950 oletettavasti ainoa lasiesine oli lasinen tuhkakuppi.
Aalto on myös suunnitellut kymmeniä rakennuksia eri vuosikymmenillä ja Suomen lisäksi näihin kuuluvat Ruotsi, Viro,Y hdysvallat, Tanska, Italia, Iran (suunnitelma museosta, jota ei koskaan toteutettu), Ranska, Islanti ja Sveitsi. Rakennukset ovat julkisia rakennuksia, omakotitaloja (joiden joukossa Aallon oma talo) ja tehtaita.
Aallon suunnittelemiin tuotteisiin kuuluu myös kymmeniä eri huonekaluja. Näitä huonekaluja myytiin Artek:lla, joka perustettiin ensisijaisesti myymään ja markkinoimaan juuri Aallon suunnittelemia huonekaluja. Artek perustettiin vunna 1935 ja perustajina olivat Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl. Nykyisin Artekin valikoimaan kuuluu monien muidenkin suunnittelijoiden huonekaluja ja muita esineitä.
Valitsin tähän esittelyyn Alvar Aallon, koska juuri nämä Aalto-maljakot miellyttävät omaa silmää ja niitä muutama kappale kotoakin löytyy. Vielä en Aallon suunnittelemille huonekailuille ole lämmennyt, mutta lasiesineet ovat lähellä sydäntä. Kaikki Aallon suunnittelemat tuotteet ovat selkeälinjaisia ja hyvin yhdistettävissä suomalaisuuteen. Mielestäni tuotteista näkee, että Suomen luonnosta on saatu paljon vaikutteita. Tuotteet ovat edelleen moderneja ja millään ei voisi uskoa, että ne on suunnitelty monia kymmeniä vuosia sitten.
Tätä tehtävää tehdessäni, huomasin kuinka monipuolinen ihminen Alvar Aalto oli suunnittelijana ja muotoilijana. Aiemmin en myöskään osannut yhdistää Aaltoa Artekin perustajiin. Aina voi siis oppia jotakin uutta.
Alvar Aalto (3.2.1898-11.5.1976) arkkitehti/muotoilija
Alvar Aalto
Alvar työskenteli yhdessä vaimonsa Aino Aallon (Aino Marsio) kanssa vuodesta 1924 eteenpäin. Moni suunnitelma olikin heidän yhdessä toteuttama. Alvar oli luonteeltaan ja työskentelytavoiltaan impulsiivinen, keskusteluissa kiehtova ja ärsyttävä. Yllättävät ratkaisut liittyivät myös hänen arkkitehtuuriinsa ja muotoiluunsa. Hän valmistui Heslingissä Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921 arkkitehdiksi ja oli kiinnostunut muotoilusta jo opiskeluaikoinaan.
Aalto-maljakon synty:
Alvarin toiminta lasin muotoilijana rajoittuu 1930-luvulle. Karhula-Iittalan vuoden 1936 kilpailun ensimmäinen palkinto annettiin erikoiselle nimimerkille "Eskimoerindens skinnbuxa", joka tarkoittaa "Eskimonaisen nahkahousut". Myöhemmin paljastettiin nimimerkin takana olevan Alvar Aalto, jonka suunnitteluehdotus sisälsi erillisiä piirrustuksia (joista neljä on säilynyt). Luonnokset esittävät erikokoisia maljakoita ja vateja käytettväksi tarjottimina, hedelmäastioina tai esim. kaktuspuutarhojen ruukkuympäryksinä, kuten kilpailuehdotuksessa mainittiin.
 |
| "ESKIMOERINDENS SKINNBUXA" |
 |
| Suunnittelukilpailun luonnoksia |
 |
| Kuvat löytyvät kirjasta "Alvar ja Aino Aalto lasin muotoilijoina" |
Luonnosehdotuksen kaarevat ja epäsymmetriset muodot poikkeavat perinteisestä lasinsuunnittelusta, jossa symmetrinen muoto on aina ollut hallitseva. Vapaa orgaaninen viiva on ominainen Aallon kypsän kauden arkkitehtuurille, ja siten nämä lasiesineet liittyvät hänen samanaikaiseen arkkitehtuuriinsa. Maljakon ja Aallon arkkitehtuurin taustalla on pohdittu oleva Suomen järvien polveilevat ääriviivat (Aalto on kotoisin Keski-Suomen järviseuduilta). Joskus on viitattu yhtäläisyyksiin ranskalaisen taiteilijan Jean Arpin teoksiin, joissa esiintyy vastaavia muotoja.
Lasimaljakoiden yhteys Aallon puuntaivutuskokeiluihin tulee esiin kilpailuehdotuksen tekstistä, jossa mainitaan: "Muotti tehdään ohuesta teräslevystä ja sitä voidaan muodostella irrotettavien terälevyjen avulla. - Opaalilasista mahdollisimman joustavalla terässeinällä valettuja laseja." Maljakoiden valmistus ei kuitenkaan ollut mahdollita tällä menetelmällä, vaan niistä tehtiin puumuotit. Nykyään Aalto-sarjan maljakot tehdään puu-tai rautamuotteihin puhaltamalla.
 |
| Savoy-maljakon muotti n. 1937 |
"Eskimoerindens skinnbuxa"- ehdotuksen mukaan toteutetut maljakot olivat ensimmäistä kertaa esillä Pariisin maailman näyttelyssä vuonna 1937. Kokoelma sisälsi kymmenisen erilaista esinettä matalasta vadita n. metrin korkuiseen vaasiin. Kaikki esineet on suunniteltu tarkasti kilpailuehdotuksen mukaan lukuunottamatta joitain tapauksia. joissa jyrkkiä mutkia oli jouduttu valmistusteknillisistä syistä loiventamaan.
Pariisin näyttelyn jälkeen tuli manner-Euroopasta tiedusteluja maljakoista. Aallon sisustamaan ravintola Savoyhin Helsingissä hankittiin näitä maljakoita. Myöhemmin suosituimman mallin (tuotenro: 9750, 3030) nimeksi vakiintui "Savoy". 1970-luvulla esineet saivat kuitenkin nimekseen "Aalto". Aalto-maljakko edustaa Suomen taideteollisuuden historiassa avantgardiaa= kokeilua uusilla epätavallisilla muodoilla. Nykyään se on suomalaisen muotoilun kansainvälisesti tunnetuinpia tuotteita. Maljakkoa saa nykyisin monissa eri väreissä ja koissa ja harvinaista on, jos joku ei ole koskaan Aalto-maljakoista kuullut.
 |
| Savoy-maljakko tuotenro 9750, 3030. (Kuva kirjasta "Alvar ja Aino Aalto lasin muotoilijoina") |
Muita Aallon suunnittelemia lasiesineitä on vuodelta 1944 suuri lasimalja 50-vuotislahjaksi vaimolleen. Seuravalta vuosikymmeneltä arkitehdin ajan veivät suuret rakennustehtävät ja vuodelta 1950 oletettavasti ainoa lasiesine oli lasinen tuhkakuppi.
Aalto on myös suunnitellut kymmeniä rakennuksia eri vuosikymmenillä ja Suomen lisäksi näihin kuuluvat Ruotsi, Viro,Y hdysvallat, Tanska, Italia, Iran (suunnitelma museosta, jota ei koskaan toteutettu), Ranska, Islanti ja Sveitsi. Rakennukset ovat julkisia rakennuksia, omakotitaloja (joiden joukossa Aallon oma talo) ja tehtaita.
 |
| Paimion parantola |
 |
| Aalto suunnitteli MIT:n kampukselle Baker House-asuntolan (Boston / Massachusetts) |
 |
| Wolfsburgin kulttuuritalo Saksassa |
 |
| Alvar Aallon kotitalo Munkkiniemessä Helsingissä |
Aallon suunnittelemiin tuotteisiin kuuluu myös kymmeniä eri huonekaluja. Näitä huonekaluja myytiin Artek:lla, joka perustettiin ensisijaisesti myymään ja markkinoimaan juuri Aallon suunnittelemia huonekaluja. Artek perustettiin vunna 1935 ja perustajina olivat Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl. Nykyisin Artekin valikoimaan kuuluu monien muidenkin suunnittelijoiden huonekaluja ja muita esineitä.
 |
| Riippuvalaisin A331 Alvar Aalto v.1953 |
 |
| Lepotuoli 43 Alvar Aalto v.1937 |
Valitsin tähän esittelyyn Alvar Aallon, koska juuri nämä Aalto-maljakot miellyttävät omaa silmää ja niitä muutama kappale kotoakin löytyy. Vielä en Aallon suunnittelemille huonekailuille ole lämmennyt, mutta lasiesineet ovat lähellä sydäntä. Kaikki Aallon suunnittelemat tuotteet ovat selkeälinjaisia ja hyvin yhdistettävissä suomalaisuuteen. Mielestäni tuotteista näkee, että Suomen luonnosta on saatu paljon vaikutteita. Tuotteet ovat edelleen moderneja ja millään ei voisi uskoa, että ne on suunnitelty monia kymmeniä vuosia sitten.
Tätä tehtävää tehdessäni, huomasin kuinka monipuolinen ihminen Alvar Aalto oli suunnittelijana ja muotoilijana. Aiemmin en myöskään osannut yhdistää Aaltoa Artekin perustajiin. Aina voi siis oppia jotakin uutta.
 |
| Tässä meiltä kuvatut Aalto-maljakot |
Kommentit
Lähetä kommentti